Emme voi jatkaa kapitaloseenin tiellä, se on selvää. Meidän pitää yhteiskuntana tehdä suuria rakenteellisia muutoksia, jotta elämä Maassa on mahdollista nyt ja tästä eteenpäin. Hulluinta on, että kaikki tämä on saavutettu vain 550 vuodessa tämän planeetan ollessa 4,7 miljardin vuoden ikäinen. Tänä päivänä ihminen on ottanut Maan pinta-alasta yli 50% omaan käyttöönsä omimalla eläinten elinympäristöt ja työntämällä ne sukupuuttoaaltoon. Elämme täällä hyvin historiallisina aikoina. Meidät on valittu tänne tekemään historiaa. Muuttamaan maailmaa, tai ainakin laittamaan muutoksen aluille.
Meidän pitää siirtyä todennäköisesti jakamistalouteen ja jälleentuottaminen pitää lopettaa pitkällä aikavälillä kokonaan, koska maapallon resurssit eivät jossain vaiheessa enää riitä. Kierrättämisestä tulee ehto. Jo nyt maailmassa on enemmän materiaa kuin luontoa. On paljon myös pinta-alaa, jossa ei pysty tuottamaan mitään maaperän köyhdyttyä tai ympäristökatastrofin vierailtua. Tai koska rakennus on huonossa kunnossa, tai unohdettu maaseudulle ihmisten pakkautuessa kaupunkeihin, tai muuten vaan hylätty. Samalla väestömäärä kasvaa, ihmisiä on nyt 7,6 miljardia ja ihmisiä lisääntyy jatkuvasti, joille pitää järjestää ruokaa ja asumistilaa. Tulevaisuudessa voisi olla tosin odotettavissa, että ainakin länsimaissa väestönkasvu hidastuu merkittävästi uusien sukupolvien kasvaessa uuteen maailmaan, jossa mahdollisesti tulee olemaan sääntelyä lasten määrän suhteen ja/tai ihmisillä ei ole enää yhtä kova halu lisääntyä mitä aikaisempina vuosisatoina, koska uusi maailma on tuonut mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia niin teknologisten, arkipäiväisten, työelämän kuin kulttuuristen mullistusten myötä, eikä lasten hankkiminen ole enää siis yhteiskunnan asettama oletus, koska on tullut uusia tapoja "täyttää/saavuttaa itsensä ihmisenä".
Koska väestönkasvu länsimaissa hidastuu, muualta maailmasta alkaa vyöryä massoissa työperäistä maahanmuuttoa länteen. Proletarisaatio tosin loppuu jossain vaiheessa, koska kaikille ei löydy työpaikkoja päteviä henkilöitä ollessa haettaviin tehtäviin liikaa, sekä automaatiotekniikan kehittyessä ja vieden työpaikkoja. Työn merkitys elämässä muutenkin heikentyy. Elämisen hintaa on pakko laskettava, kun ei pyritä enää loputtomaan talouskasvuun. Rikkaat jakavat osan omaisuudestaan köyhille. Tuleva aika tulee perustumaan vahvasti jakamiskulttuurin, piireissä alkaa muodostua yhteisöllisyyttä nykyisen yksilöllisen korostuksen sijaan. Kaikki muutokset tulevat myös onnistumaan teknologisen kehityksen ansiosta, joka seuraa elämäämme vahvasti tästä eteenpäin. Innovaatioita syntyy. Tämä kaikki tulee tapahtumaan, kun tietoisuus ihmisissä kehittyy pitkällä aikavälillä. Kun ihminen kohtaa Olevan ja alkaa elää elämäänsä tietoisella otteella.
Yhä useampi on jo silloin kasvissyönnin puolella, sekä julkiset liikenneyhteydet ovat kehittyneet paljon paremmaksi. Ajetaan pääsääntöisesti sähköautoilla eikä tehdä turhia ulkomaan matkoja. Uudelleenmetsitys edistyy, puut kasvavat sekametsissä, mutteivät kaikkialla. Sekametsän hyödyt kuitenkin ymmärretään. Tämä kaikki siis Euroopassa, muualla maailmassa saattaa olla ympäristökriisejä, jotka tuovat mukanaan uuden topicin ja kriisin: ilmastopakolaiset, joiden pitää paeta maailmankolkista, joissa ei pysty enää kuumuuden tai veden/viljelyjen loppumisen takia asumaan.
Voi tosin olla, että ennen kuin päästään tähän utopiaan, maailmassa on ollut yksi tai kaksi (vai useampi?) sotaa liittyen näihin uuden maailman käytäntöihin siirtymiseen, tai muita sota-aiheisia konflikteja. Maan kohtalon kannalta on välttämätöntä, että vanhat sukupolvet jotka ovat syntyneet ja kasvaneet modernin teollisuuden huippuaikana, jolloin ei ole tarvinnut säädellä tai miettiä vielä mitään näistä asioista jotka nykyisissä ilmastokeskustelussa ja antroposeenisessa argumenteissa ovat pinnalla, kaunistelematta kuolevat pois. Sillä jos olet elänyt koko elämäsi maailmassa, jossa on voinut kuluttaa ja kasvattaa yllinkyllin ja olet siis omaksunut erittäin mukavan elämäntavan sekä kapitalistisia arvoja, siitä lienee vaikea muuttaa mielipidettään - tämä on ihmisen egoistiselle olemukselle ominaista. (Tämä ei tietysti päde kaikkiin vanhoissa sukupolvissa, myös heränneitä joukosta löytyy - kuten kaikissa ikäluokissa on luonnollisesti epätietoisia ja tietoisia yksilöitä).
Onneksi kuitenkin siihen suuntaan ollaan koko ajan menossa, kun uudet sukupolvet, jotka tulevat - ja ovat - olemaan paljon ympäristötietoisempia ja tietoisempia yleisesti mitä aikaisemmat polvet ja he tulevat vuosien vieriessä johtamaan maailmaa.
Lähteet: Yle, Tiedeykkönen podcastissa "Onko ihminen luonnon armoilla vai päinvastoin? Tasapainon horjuminen tarkoittaa mullistuksia", omat päätelmät
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti