What Is "New Earth"?

Emme voi jatkaa kapitaloseenin tiellä, se on selvää. Meidän pitää yhteiskuntana tehdä suuria rakenteellisia muutoksia, jotta elämä Maassa on mahdollista nyt ja tästä eteenpäin. Hulluinta on, että kaikki tämä on saavutettu vain 550 vuodessa tämän planeetan ollessa 4,7 miljardin vuoden ikäinen. Tänä päivänä ihminen on ottanut Maan pinta-alasta yli 50% omaan käyttöönsä omimalla eläinten elinympäristöt ja työntämällä ne sukupuuttoaaltoon. Elämme täällä hyvin historiallisina aikoina. Meidät on valittu tänne tekemään historiaa. Muuttamaan maailmaa, tai ainakin laittamaan muutoksen aluille.

Meidän pitää siirtyä todennäköisesti jakamistalouteen ja jälleentuottaminen pitää lopettaa pitkällä aikavälillä kokonaan, koska maapallon resurssit eivät jossain vaiheessa enää riitä. Kierrättämisestä tulee ehto. Jo nyt maailmassa on enemmän materiaa kuin luontoa. On paljon myös pinta-alaa, jossa ei pysty tuottamaan mitään maaperän köyhdyttyä tai ympäristökatastrofin vierailtua. Tai koska rakennus on huonossa kunnossa, tai unohdettu maaseudulle ihmisten pakkautuessa kaupunkeihin, tai muuten vaan hylätty. Samalla väestömäärä kasvaa, ihmisiä on nyt 7,6 miljardia ja ihmisiä lisääntyy jatkuvasti, joille pitää järjestää ruokaa ja asumistilaa. Tulevaisuudessa voisi olla tosin odotettavissa, että ainakin länsimaissa väestönkasvu hidastuu merkittävästi uusien sukupolvien kasvaessa uuteen maailmaan, jossa mahdollisesti tulee olemaan sääntelyä lasten määrän suhteen ja/tai ihmisillä ei ole enää yhtä kova halu lisääntyä mitä aikaisempina vuosisatoina, koska uusi maailma on tuonut mukanaan uudenlaisia mahdollisuuksia niin teknologisten, arkipäiväisten, työelämän kuin kulttuuristen mullistusten myötä, eikä lasten hankkiminen ole enää siis yhteiskunnan asettama oletus, koska on tullut uusia tapoja "täyttää/saavuttaa itsensä ihmisenä". 

Koska väestönkasvu länsimaissa hidastuu, muualta maailmasta alkaa vyöryä massoissa työperäistä maahanmuuttoa länteen. Proletarisaatio tosin loppuu jossain vaiheessa, koska kaikille ei löydy työpaikkoja päteviä henkilöitä ollessa haettaviin tehtäviin liikaa, sekä automaatiotekniikan kehittyessä ja vieden työpaikkoja. Työn merkitys elämässä muutenkin heikentyy. Elämisen hintaa on pakko laskettava, kun ei pyritä enää loputtomaan talouskasvuun. Rikkaat jakavat osan omaisuudestaan köyhille. Tuleva aika tulee perustumaan vahvasti jakamiskulttuurin, piireissä alkaa muodostua yhteisöllisyyttä nykyisen yksilöllisen korostuksen sijaan. Kaikki muutokset tulevat myös onnistumaan teknologisen kehityksen ansiosta, joka seuraa elämäämme vahvasti tästä eteenpäin. Innovaatioita syntyy. Tämä kaikki tulee tapahtumaan, kun tietoisuus ihmisissä kehittyy pitkällä aikavälillä. Kun ihminen kohtaa Olevan ja alkaa elää elämäänsä tietoisella otteella.

Yhä useampi on jo silloin kasvissyönnin puolella, sekä julkiset liikenneyhteydet ovat kehittyneet paljon paremmaksi. Ajetaan pääsääntöisesti sähköautoilla eikä tehdä turhia ulkomaan matkoja. Uudelleenmetsitys edistyy, puut kasvavat sekametsissä, mutteivät kaikkialla. Sekametsän hyödyt kuitenkin ymmärretään. Tämä kaikki siis Euroopassa, muualla maailmassa saattaa olla ympäristökriisejä, jotka tuovat mukanaan uuden topicin ja kriisin: ilmastopakolaiset, joiden pitää paeta maailmankolkista, joissa ei pysty enää kuumuuden tai veden/viljelyjen loppumisen takia asumaan.

Voi tosin olla, että ennen kuin päästään tähän utopiaan, maailmassa on ollut yksi tai kaksi (vai useampi?) sotaa liittyen näihin uuden maailman käytäntöihin siirtymiseen, tai muita sota-aiheisia konflikteja. Maan kohtalon kannalta on välttämätöntä, että vanhat sukupolvet jotka ovat syntyneet ja kasvaneet modernin teollisuuden huippuaikana, jolloin ei ole tarvinnut säädellä tai miettiä vielä mitään näistä asioista jotka nykyisissä ilmastokeskustelussa ja antroposeenisessa argumenteissa ovat pinnalla, kaunistelematta kuolevat pois. Sillä jos olet elänyt koko elämäsi maailmassa, jossa on voinut kuluttaa ja kasvattaa yllinkyllin ja olet siis omaksunut erittäin mukavan elämäntavan sekä kapitalistisia arvoja, siitä lienee vaikea muuttaa mielipidettään - tämä on ihmisen egoistiselle olemukselle ominaista. (Tämä ei tietysti päde kaikkiin vanhoissa sukupolvissa, myös heränneitä joukosta löytyy - kuten kaikissa ikäluokissa on luonnollisesti epätietoisia ja tietoisia yksilöitä).
Onneksi kuitenkin siihen suuntaan ollaan koko ajan menossa, kun uudet sukupolvet, jotka tulevat - ja ovat - olemaan paljon ympäristötietoisempia ja tietoisempia yleisesti mitä aikaisemmat polvet ja he tulevat vuosien vieriessä johtamaan maailmaa.

Lähteet: Yle, Tiedeykkönen podcastissa "Onko ihminen luonnon armoilla vai päinvastoin? Tasapainon horjuminen tarkoittaa mullistuksia", omat päätelmät

Psykedeelit masennuksen apuna

Psykedeelien käyttöä masennuksen hoidossa on alettu taas tutkimaan maailmalla, myös kasvavasti Euroopassa psykologian, psykiatrian ja neurotieteen aloilla, vaihtoehtoisena hoitomuotona nykyisille holistisille, tietoisuutta kehittäville, psykoterapeuttisille ja SSRI-lääkkeen hoidoille. Wikipedian mukaan ensimmäinen ruotsalainen SSRI-lääke tsimelidiini tuotiin Suomen markkinoille vuonna 1982. Sen myyntilupa peruttiin vuonna 1983, koska sillä oli hengenvaarallisia vaikutuksia. SSRI-lääkkeet yleistyivät Suomessa vuonna 1990 ja nyt niillä on rekisterin mukaan noin 230 000 reseptin omaavaa käyttäjää. Reseptin saakin helposti, jos menet vain kerran käymään lääkärin vastaanotolla ja kerrot että olet masentunut, kirjoittaa hän reseptin. Edelleen vuonna 2021 SSRI-lääkkeet aiheuttavat käyttäjälleen haittavaikutuksia, mutta harvemmin kuitenkaan hengenvaarallisia. Vuoden 2021 Suomessa ei ole väestömääräänsä masentuineiden määrään nähden tarpeeksi päteviä mielenterveyspalveluita, joita jokseenkin kehitetään koko ajan - lisää tietoa esim. hoitoon hakemisesta ja pääsystä, sekä masennuksen itsehoidosta on tullut nettiin luettavaksi ja on koodattu chatteja Sekaisin oleville tänä elektrisen Vesimiehen aikakautena. Lisäksi on juuri hiljattain mennyt läpi eduskuntaan käsiteltäväksi kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi, sekä terapiatakuu, jossa järjestettäisiin potilaalle esim. lyhytterapiaa tai hoitoon pääsy useamman kuukauden odottelun sijaan yhden kuukauden aikana.

Psykedeelihoitoja tutkitaan tällä hetkellä Euroopassa muun muassa Sveitsissä, Englannissa, Tanskassa ja Alankomaissa. Viime vuoden loppupuolella myös Ruotsissa meni läpi ensimmäinen tutkimusaloite psilosybiinisienestä masennuksen terapiamuotona. Eniten tutkimuksia näyttäisi olevan käynnissä juuri psilosybiinistä. Kiinnostavia ja käänteentekeviä tuloksia on tullut ilmi, kuten esimerkiksi tämä artikkeli osoittaa. Siinä kerrotaan, että Lontoon Imperial Collagessa kaksi empiiristä tutkimusta sisälsi 358 vapaaehtoista, joilla on vakava masennus/itsetuhoisia ajatuksia/toimimisen välttelyä. Ensimmäisessä tutkimuksessa he täyttivät lomakkeen, jossa arvioivat vointinsa tilaa ja sen jälkeen he valitsivat, haluavatko kokemuksen olevan seremoniallinen (kuten perinteisessä ayahuasca-rituaalissa) vai ei-seremoniallinen. Vapaaehtoisilla oli laaja valikoima psykedeelisiä kasveja, sieniä ja nappeja joista valita kokemuksensa johtaja, kuten DMT, ayahuasca, salvia, meskaliini ja psilosybiinisienet.
Toinen tutkimus oli hitusen enemmän jäsennelty, kun osallistujat pystyivät osallistumaan vain psykedeeliseen seremoniaan, jossa oli otettu huomioon ja valikoitu tarkkaan monia tekijöitä, esim. (turvalliset) ihmiset jotka osallistuvat seremoniaan, tunnelmaa edistävä ympäristö, emotionaalinen tuki kuin myös muita pieniä yksityiskohtia, jotka kontekstissaan stimuloivat psykedeelistä kokemusta. Tämä tutkimus erosi merkittävisti edeltävistä tutkimuksistaan juuri ympäristönsä takia, sillä aiemmat tutkimukset oli suoritettu kliinisissä olosuhteissa. Oikeanlainen ympäristö on tärkeä psykedeelisessä kokemuksessa ja tutkijat aikovatkin mitä luultavimmin tulevaisuudessa järjestellä seremoniat hieman letkeämmällä tavalla.

Tulokset olivat ylivoimaisen positiivisia. Molemmissa tutkimuksissa potilaita tutkittiin seremonian jälkeen neljän viikon ajan, jonka ajalta löydettiin huomattavaa kevenemistä masennuksen vakavuudessa ja heikkenemistä itsetuhoisissa ajatuksissa. Myös toimimisen välttelyssä oli vähenemistä kahden viikon jälkeen ja se jatkui kestävästi ainakin neljä viikkoa. Positiiviset tulokset ja avoimuuden lisääntyminen näitä kerran aikaisemmin tutkimuksissa kiellettyjä aineita kohtaan tulevat kasvattamaan kiinnostusta hoitojen jatkumiselle tulevaisuudessa. Kenties ne tulevat olemaan yksi pätevä ja toimiva hoitomuoto masennuksessa psykoterapian rinnalla. Parhaimmillaan yksi seremonia voi avata monia lukkoja ja parantaa yksilön hyvinvointia merkittävällä tavalla. Psykedeelit tulevat myös edesauttamaan ihmisten tietoisuuteen heräämisiä. 

Lähteet: ICPR artikkelissa "Every psychedelic study currently going in Europe", Big Think artikkelissa "Depression and suicidal ideation reduced after psychedelic usage", Yle artikkelissa "Ruotsissa alkaa tutkimus psykedeelisen psilosybiinin käytöstä masennuksen hoidossa", Wikipedia, omat päätelmät

Kollektiivinen tietoisuus

Suurin osa ihmisistä on elänyt vuosisatoja yhdellä tietoisuuden tasolla, jossa mieli on hallinnoinut yksilön käyttäytymistä, arvoja ja valintoja. Se on kertonut yksilölle elämäntarinaa itsestään, joka on eksyttänyt hänet kolmeen aikajanaan, jotka ilmenevät ihmisen mielessä ajatusten muodossa. Genetiikassa on ollut sukupolvien ajan henkistä epätasapainoa, kun lapsuudessa opitut käyttäytymismallit, arvot ja valinnat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Läpi vuosisatojen on ollut myös ihmisiä, jotka ovat löytäneet universaalin elävyytensä ja energiansa. Mutta suurimmalle osalle väestöstä tietämys tietoisuudesta ihmisessä esiintyvänä Olevana energiana on ollut vähäistä, siltä ainakin vaikuttaisi tällä 2000-luvun vuosisadalla. Länsimaissa moderniksi kehittynyt ja vaurautta ihannoiva elämäntyyli on taannut sen, että valtavirran tasolla yksilöiden yhteys sisäisiin ulottuvuuksiinsa ja luontoon on ollut vähäistä ja sen sijaan materian ja/tai titteleiden hankkiminen on ollut ihmisten pääkeino tuottaa itselleen mielihyvää, mukavuutta ja mammonaa, mutta kaikki ne ovat harhaluuloisia ämmiä. Ihmisten kehitys on päätynyt kollektiiviseen epätietoisuuteen, jossa ihmislaji on tuottanut itselleen kärsimystä eksymällä mielikuvien, vallan ja ahneuden koukeroihin, josta ovat kärsineet ajatukset omaava ihminen, hänen kanssaeläjänsä kuin ympärillä oleva luontokin. 

Ihmisen ja luonnon yhteys on ikiaikainen, pyhä. Luonto on ihmisen Äiti, turva, kumppani ja tyyssija. Ilman luontoa ei ole ihmistä, mutta luonto pärjää kyllä ilman ihmistä, vaikkakin sillä menee satoja vuosia parantua ihmisen aiheuttamista traumoista. Kapitaloseenin ajan myötä ihminen on alkanut kadottaa yhteytensä luontoon valtavien teollisten infrastruktuurien noustessa ympärille ja luonnollisen ympäristön kadotessa magnitudin nopeudella. Ihminen-Luonto -suhde on etääntynyt ja seuraukset ovat sitä mitä saamme todistaa vuoden 2021 ilmastokriisissä, joka tuhansista tieteellisistä kriisin pätevyyden todistamista artikkeleista huolimatta aiheuttaa edelleen vastustusta suurimmassa osassa väestöä, vaikka elämme juuri nyt ratkaisevia hetkiä. Tieto ei myöskään saavuta kaikkia, sillä elämme kollektiivisessa tietämättömyydessä.

Koska universaalissa tietoisuudessa olemme kaikki - niin minä, sinä kuin Jupiter ja Andromeda-galaksi kuin ne mustat aukotkin, kietoutuneita toisiimme tänä yhtenä Olemisen energiana, Maan kohtalon kannalta on elintärkeää, että yhä useampi ihminen herää vuosia jatkuneesta unestaan. Maa on tietoinen sen ihmisen tuottamasta kärsimyksestä ja sen jäljet koettelevat nyt myös ihmisiä paahtavien helteiden ja heinäsirkkaparvien muodossa. Tietoisuus on kasvanut ihmisissä myös erityisesti viime aikoina, kun koronakriisi on katapultin voimalla aiheuttanut ihmisissä yhtäkkisiä massaheräämisiä, sekä on ollut siirtymäriitti Vesimiehen Aikaan, jota astrologit kuvailevat "aikana, jolloin ihmiskunta ottaa vastuun eläjinä Maassa, sekä kohtalostaan sen tietoisina olentoina". Olemme menossa kohti tietoisuuden aikaa, jonka utuisessa utopiassa ihmiset ja luonto elävät sovussa keskenään, toisiaan kunnioittaen.

Lähteet: Eckhart Tolle kirjassa "New Earth", Christina Lopes Youtubessa, omat päätelmät

Kapitaloseenin synty

Kapitalismin sanotaan lähteneen liikkelle 1800-luvun Englannista hiilen ja höyryvoiman vauhdilla, eli noin 220 vuotta sitten, mutta esiteollisen ajan merkit alkoivat ilmetä jo 1450-luvun jälkeen, eli noin 550 vuotta sitten. Maapallo syntyi noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Elämä alkoi kehittyä Maahan noin 3,5 miljardia vuotta sitten. Nykyihminen alkoi ottaa ensiaskeleitaan noin 200 000 vuotta sitten. Keskiajalla elämänkulku oli vielä suhteellisen hidasta ja rauhallista, kunnes Musta Surma iski ja pisti pasmat sekaisin. Kun siitä selvittiin, ensimmäiset kaupungit alkoivat nousta feodalistisessa yhteiskunnassa. Keskiajalla metsien hävittämisessä meni satoja vuosia. Esimerkiksi keskiaikaisella Picardyn alueella Ranskassa meni 200 vuotta hävittää 1000 hehtaaria metsää, kun taas 1650-luvun Brasiliassa sama määrä metsää katosi vuodessa. Kapitalismin varhaismuodot alkoivat kehittyä keskiajalla, kuten kauppias-kapitalistinen ilmiö, joka oli vielä teknologisesti kömpelöä ja osaamatonta kehittämään pitkäkestoista tehokasta työtä. Se muutti ihmiset kuitenkin pikkuhiljaa riippuvaiseksi rahasta sekä tavaran vaihdosta, selviytyäkseen yhteisössä ja luonnossa.

Sen tarkoituksena oli luoda sivistyksellinen tuotantojärjestelmä, kapitaloseeni, monenkirjava sopimus, jossa tavoitteena on kasvattaa pääomaa, valtaa ja käyttää luontoa orgaanisena kokonaisuutena. Se on myös sosiaalinen järjestelmä, joka johti proletarisaatioon - työväenluokan kasvuun, jossa työläisen henkinen ja fyysinen kapasiteetti muutetaan energiaksi, jolla saadaan tuotettavuutta - sekä hyödykkeitä, joilla saadaan valuuttaa.

Kapitalismin alkuvaiheilla suurinta osaa työstä, joka oli tuotettu ihmisvoimalla, ei sanottu työvoimaksi. Kapitalismi alkoi kasvaa kolonialismin vaikuttaessa maailmalla. Yksi varhaisesimerkki työstä oli Amerikan alkuperäisasukkaat viljelemässä sokeria Latinalaisessa Amerikassa Espanjan alaisuudessa. 1500-lukuun mennessä Espanja oli valloittanut 2 miljoonaa neliökilometriä pinta-alaa, vieden mukanaan yli 25 miljoonan alkuperäisväestön, jonka voimalla alettiin tuottaa valuuttaa. Kapitalismin varhaisaikoina työ ei ollut siis vapaaehtoista, vaan pikemminkin tuho: se oli sosiaalinen tuho, orjana olit vain osa luonnon orgaanista kokonaisuutta.

Talous ja työn tuottavuus kehittyivät kaupallinen sektori toisensa jälkeen ja tuotanto pohjautui aina halpaan luontoon. Halpa energia, halpa ruoka, halpa raaka materia. Käytettiin halpaa lämpöenergiaa metallien sulatukseen ja sokeriruokon prosessointiin, ostettiin halpaa ruokaa työvoiman ruokkimiseen ja työstä saatavan tuoton korkealla pitämiseen. Käytettiin halpaa raakaa materiaa: puuta laivojen rakennusaineena, potaskaa tekstiilien värjäykseen, rautaa ihan kaikkeen. 

Ensimmäisenä sektoreista kehittyi painotalous. 1450-luvun jälkeen oli taitettu 200 kirjaa. 1500-lukuun mennessä 2 miljoonaa kirjaa. Kolonia-alueiden sokeriviljelyksen lisäksi Euroopassa maanviljelys alkoi kukoistaa erityisesti Hollannissa, jossa 3/4 osaa väestöstöstä oli jo työväenluokkaa. Siellä koettiin maanviljelyksen vallankumous tekniikoiden ja tuotantoalueiden kehittyessä: maitotuotanto, viljatuotanto, puutarhatuotanto. Tuulimyllyteknologian kehittyminen vauhditti kasvua ja satamia rakennettiin ympäri Pohjois-Hollantia. 1470-lukuun mennessä tuonnit Baltian maista ja erityisesti Preussilaisen Puolan alueelta kasvoivat räjähdysmäisesti ja Puolasta tulikin Hollannin pääasiallinen viljojen maahantuoja. 

1535-1680-vuosien välillä "maailma-ekologiaksi", world ecology, kutsuttu monilajinen järjestelmä kaksinkertaistui koossaan, vieden mukanaan neljän miljoonan neliökilometrin alueen. Väestömäärä alkoi proletarisaation myötä kasvaa Keski-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Metsien hävitys oli nopeaa 1500-luvun viimeisellä neljänneksellä: tekstiilien värjäykseen tarkoitetusta englantilaisesta potaskasta tuli kovatuottoisin hyödyke hävittäen 12 000 hehtaaria metsää joka vuosi. Keski-Euroopassa kaivos- ja metalliteollisuuden vallankumous loi tarpeen fyysiselle rahalle (hopea), sekä raudan ja kuparin tuotannolle. Kaivos- ja metalliteollisuus saavuttivat huippunsa 1470-luvun jälkeen, jolloin tuotettiin varhaiskapitalismin perustavanlaatuisia raaka-aineita: kuparia, lyijyä ja rautaa. Sillä aikaa Madeiran saarella Afrikan länsirannikolla sokeribuumi kasvoi kasvamistaan, tappaen mukanaan massottain afrikkalaisia orjia ja 1510-lukuun mennessä se oli hävittänyt 160 neliökilometriä metsää, joka oli 1/4 koko saaren pinta-alasta. Myös Brasilia alkoi kiinnostua sokerin tuotannosta ja se käynnistikin sademetsän ensimmäisen hävitysaallon, joka kasvatti tuotantoaan joka vuosi 3 prosenttia 1570-1640 välillä (joka oli paljon, maanviljelyksen kehittyessä kasvu oli yleensä prosentuaalisesti murto-osia). 1600-luvun jälkeen 240 000 afrikkalaista orjaa saapui Brasiliaan, kasvattaen lukumääränsä 600 000 orjaan 1650-lukuun mennessä. Brasilialaisella sademetsällä ei mennyt sen paremmin: sokeriviljely ja polttopuutuotanto ehti hävittää 5000 hehtaaria sademetsää 1650-lukuun mennessä. Perussa noustiin maailman johtavaksi hopean tuottajaksi 1545-luvun jälkeen, joka kasvatti tuottoaan 600 prosentilla 1575-1590 välillä. 1700-lukuun mennessä Englannista oli tullut Euroopan pääasiallinen viljojen tuoja 50 vuodessa kasvaen 511 prosenttia. Englanti oli myös raudan tuottaja, jonka myötä maan metsät omittiin nopeasti ja kun tilaa ei enää riittänyt, se käynnisti kolonialistisen liikkeen Irlannin valloitukseen. Ennen Englannin nousemista maailman johtavaksi tuotantomaaksi, Hollanti piti ykköspaikkaa. Iberialla ja Italiassa hävitettiin metsää laivojen rakennusaineeksi. Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa etsittiin turkiksia. 1700-luvun Atlantisessa maailmassa kapitalismi levisi vauhdilla, löytäen yhä uusia kaupallisia sektoreita sekä maita osallistumaan kehittyvään globaaliin maailmantalouteen.

Lähteet: Jason. W. Moore kirjassa "Anthropocene vs. Capitalocene", luku 3, Wikipedia